NÄYTTELYT

Taidekeskus Salmelan vuosittaisen kuvataidenäyttelyn pääpaino on monipuolisessa suomalaisessa nykytaiteessa. Kesällä 2024 näyttely on auki 8.6.-11.8. joka päivä klo 11-18.

Historialliseen näyttelyalueeseen kuuluu Salmelan päärakennus sekä Domanderin vanhan pihapiirin apteekki- ja postitalot, palvelijan asunto ja piharakennukset, joissa sijaitsee myös kokoelma kuvanveistäjä Nina Ternon teoksia. Näyttely ulottuu myös Ravintola Kesäheinään, huvimaja Höijeriin sekä puistomaisiin ulkotiloihin. Laajan näyttelyn tutkimiseen on parasta varata ainakin pari tuntia aikaa! Lisätietoja Salmelan alueesta, rakennuksista ja historiasta saat täältä.

Salmelan näyttelyt tunnetaan yhdistelmästä uutta ja vanhaa. Savon suvessa kohtaavat 1900-luvun modernismi ja 2000-luvun vapaammin rönsyävä nykytaide, jonka tekijöinä nostetaan erityisesti esiin nuoria kuvataiteilijoita. Salmela tukee nuoria taiteilijoita laajemminkin: vuosittain palkitaan Salmelan vuoden nuori taiteilija ja talvikaudella päärakennuksen tilat ovat residenssikäytössä.

Koe taiteen voima ja kauneus taas kesällä 2024 – ainutlaatuisessa Salmelassa.

KESÄN 2024 TAITEILIJAT

Scroll to Top

Tuomo Saali s. 1957

Minulla on ollut vahva tunneside maisemaan koko elämäni ajan ja erityisesti vuoristot ovatkiehtoneet mieltäni. En tunne tarvetta toistaa maisemaa maalauksissani sellaisena kuin sen silmilläni näen tai valokuvasta voisin jäljentää, vaan haluan luoda sille voimakkaamman kokemuksellisen tunnetason. ”Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, vaan sellaisina kuin itse olemme”.

Käytän alkuvaiheessa sattumanvaraisia ja yllätyksellisiä tekotapoja ja työstän useita maalauksia samanaikaisesti. Levitän väriä päivittäin useisiin maaluksiin, joihinkin vain muutamia vetoja, toisiin suurempia pintoja. Yksittäisen maalauksen tekeminen voi kestää vuoden. Loppuvaihe on vastakohta alun kiihkeälle spontaanisuudelle. Monien pohdintojen ja kosketusten kautta värikerrokset muodostavat varmemmalta tuntuvan suunnan, jota voin seurata. Pitkä prosessi tuo teoksiini läsnäolon tunnetta, joka on ehkä tärkeintä taiteilijana olemisessa.

Elina Brotherus

Elina Brotherus on eräs tunnetuimmista pohjoismaisista nykytaiteilijoista. Hänen taiteensa on liikkunut omaelämäkerrallisen ja historiallisen lähestymistavan välillä; ihmishahmo ja maisema sekä taiteilijan ja mallin suhde ovat tyypillisiä aiheita. Brotherus on valokuvissaan tutkinut myös performanssitaiteen perinnettä ja arkkitehtuuria. Leikillisyys ja vapaus ovat hänen työskentelyään ohjaavia periaatteita: taiteilija antaa kuvien tulla luoduksi kuvien omien tarpeiden mukaisesti, hyväksyen. Elina Brotherus on vastaanottanut mm. ranskalaisen Niépce-palkinnon (2005), valokuvataiteen valtionpalkinnon (2008), sekä Taiteen edistämiskeskuksen taiteilijaprofessoriapurahan vuosille 2022–2026. Vuonna 2023 hänelle myönnettiin Suomen Leijonan komentajamerkki. Hänen teoksiaan on yli 80 julkisessa kokoelmassa, mukaan lukien Pariisin Pompidou-keskuksen, Louisianan modernin taiteen museon ja Tukholman Moderna Museetin kokoelmat. Hänellä on ollut yksityisnäyttelyitä ympäri maailmaa vuodesta 1997 alkaen. Brotherus asuu ja työskentelee Helsingissä sekä Avallonissa Ranskassa. 

Kateryna Yehorova (s. 1991)

Salmelan vuoden nuori taiteilija on ukrainalainen Kateryna Yehorova, joka tekee taidegrafiikkaan viittaavia guassimaalauksia. Kerronnallinen kuvailmaisu ja illanhämystä ja satukirjoista muistuttava väripaletti luo maalauksiin tunnistettavan ja harmonisen tyylin. Teosten lähtökohta on taiteilijan oma havainto ympäristöstään; usein maalausten maisemat ja tilat ovat tunnistettavia, todellisia paikkoja.

Yehorova asuu Odessan kaupungissa Ukrainassa. Vuoden 2023 ajan hän oli residenssissä Taidekeskus Salmelassa.

Lars-Gunnar Nordström

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli abstraktin taiteen edelläkävijä Suomessa. Tiiviit yhteydet niin pohjoismaisiin kuin Pariisin ja New Yorkin taidekenttiin tekivät Nordströmin urasta myös kansainvälisesti huomionarvoisen. Kuvataiteen lisäksi jazzmusiikki oli hänen elämänsä suurimpia intohimoja.

Kunnianosoituksena taiteilijan elämäntyölle Salmelassa on esillä monipuolinen kokoelma Nordströmin taidegrafiikkaa taiteilijan syntymän satavuotisjuhlavuotena.

Topi Ruotsalainen (s. 1979)

Topi Ruotsalainen on tullut tunnetuksi figuratiivisista öljyvärimaalauksista, joissa hän kuvaa ihmistä. Ruotsalaisen ihminen on usein tilassa tai tilanteissa, yksin ja yhdessä, osa joukkoa, ryhmää tai verkostoa. Näiden erilaisten ryhmittymien kautta Ruotsalainen peilaa ympäröivää yhteiskuntaa ja aikamme tapahtumia. Teoksista löytyy usein myös jotain tavanomaisuudesta poikkeavaa, pieni symbolinen elementti, joka luo maalauksiin milloin vinksahtaneen ja humoristisen, milloin uhkaavan ja latautuneen tunnelman.

Nora Tapper (s.1961)

Puuhun materiaalina liittyy monenlaisia tunteita ja muistoja. Lapsuudenkotini tuvassa oli paljaat piilutut hirsiseinät. Figuuriveistoksissani haen hetkeä, jossa puu muuttuu pienellä viitteellä inhimilliseksi ihmishahmoksi ja saa oman ilmeensä ja asentonsa. Haluan välittää tunnelmia elämästä, joka koostuu pienistä arkisista hetkistä. Työskentelyyni on aina kuulunut myös tilan tutkiminen. Arkkitehtuuri, rakennustyömaat, maisemat, ja vanhat talot kiinnostavat edelleen.

Antero Kare (s. 1946)

Antero Kare on monialainen taiteilija, taidealan toimija ja biotaiteen pioneeri Suomessa. Aika ja muutos, myös geologisella aikajänteellä, muodostavat punaisen langan hänen yli 50 vuotta kattavassa tuotannossaan. Salmelassa esitellään viimeaikaisia keramiikkaveistoksia, joissa muinaistaiteen teemasto yhdistyy geologiaan, maankuoren muuttumiseen ja orgaanisten luonnontapahtumien värikkyyteen. Kun veistoksen kiertää, kaikista näkökulmista näkyy erilainen kertomus.

Lucander & Jäntti

Markus Jäntti (s. 1994) työskentelee projektikohtaisesti erilaisia tekniikoita – maalausta, videota, 3D-animaatiota, keramiikkaa ja piirtämistä – hyödyntäen. Jäntti tarkastelee teoksissaan korkea- ja popkulttuurin risteyskohtia, ”kitsch-klassismia”. Vuodesta 2022 lähtien hän on toiminut kuvataiteen vierailevana lehtorina Berliinin taideyliopistossa, jossa hän on itse aiemmin opiskellut. Salmelassa nähdään Jäntin yhteisnäyttely hänen entisen professorinsa ja nykyisen kollegansa Robert Lucanderin kanssa.

Robert Lucanderin (s. 1962) teokset liikkuvat tunnistettavan ja mystisen välillä, värin ja materiaalin sekä maalauksen ja objektin keskinäistä suhdetta tutkien. Lucanderille tyypillistä on teollisten maalien käyttäminen puupinnoille. Teoksiin syntyy kontrasti hallitun ja hallitsemattoman, luonnon ja kulttuurin välille. Ne ovat esteettisen visuaalisia teollisten ja luonnonmukaisten materiaalien synteesejä. Lucander toimii professorina Berliinin taideyliopistossa.

Lucanderin ja Jäntin yhteisnäyttely koostuu taiteilijoiden yhteistyössä tekemistä litografioista sekä molempien yksityisestä tuotannosta. Kokonaisuuden avainkäsitteitä ovat peili ja peilaavuus.

Ville Löppönen (s. 1980)

Ville Löppönen on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2007 sekä ortodoksisen teologian maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2018. Löppösen teoksia on ollut laajasti esillä sekä suomessa että kansainvälisesti, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. Hänen teoksiaan on mm. Kiasman, Oulun, Turun ja Mikkelin taidemuseoiden ja Niemistön kokoelmissa, sekä lukuisissa yksityiskokoelmissa Suomessa ja ulkomailla. Teoksiinsa Löppönen ammentaa nykymaalauksen eri muodoista niin abstraktin kuin esittävän maalauksen alueelta yhdistäen niitä ikonin ja hiljaisuuden teologiasta nouseviin teemoihin.

Susanne Koskimäki (s. 1974)

Taiteen maisteri Susanne Koskimäki on helsinkiläinen lasitaiteilija ja keraamikko. Salmelassa esillä olevien lasikaiverrusten aiheina on metsää, saaria ja uutuutena myös ihmisiä. Ne ovat paloja luonnosta ja havaintoja kaupungista. Teosten maisemissa ja sommitteluissa on villiä rauhaa, niiden taivaanrannoissa voi lepuuttaa silmää samaan tapaan kuin oikeaan horisonttiin katsoessa. Niitä voi myös tunnustella. Teosten reliefimäinen, timanttiterin kaiverrettu pinta on samettisen pehmeä.

Mariam Falaileh (s. 1990)

Mariam Falaileh työskentelee keramiikan, veistosten, kuvitusten ja installaatioiden parissa. Teoksissaan hän tutkii tiedostamattoman mielen ja ekstrasensorisen todellisuuden vuorovaikutusta sekä ihmisen ja luonnon suhdetta toisiinsa. Hänen esoteeriset veistoksensa sisältävät viittauksia mytologiaan, mystiikkaan sekä henkimaailmaan. Falaileh on valmistumassa taiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta. Hänet on palkittu kuvanveistäjille suunnatulla Raimo Utriaisen stipendillä vuonna 2023.

Hannu Hyrske (s. 1949)

”Maalaan, piirrän ja teen grafiikkaa hengityksen tahdissa, arjen lomassa, kynä ja luonnoslehtiö mukana lähes kaikkialla. Piirtämällä merkitsen muistiin ympäristöt, ihmiset, eläimet, säätilat…osa kiteytyy myöhemmin piirroksina metallilevyille ja siitä vedoksina paperille. Maalaukset syntyvät aloittamalla, yksi siveltimenveto tai väriläikkä…ajatus jatkuu spontaanista kasvusta ja kerroksista. Työhuoneessani on aina useita keskeneräisiä teoksia kehitteillä.”

Paavo Pelvo (s. 1947)

Suomalainen luonto ja toisaalta arkinen lähiympäristö ja siinä piilevä kauneus ovat Paavo Pelvon vakioaiheita. Hänen ilmaisutapansa on kehittynyt realismista yhä surrealistisempaan suuntaan, ja viimeaikaisissa maalauksissa esine ja tausta tai sisätila ja ulkotila sekoittuvat toisiinsa ja rikkovat tavanomaiset mielleyhtymät. Teosten visuaalisen kielen korostuminen ei kuitenkaan tapahdu sisällön kustannuksella. Pelvo sai valtion taidepalkinnon vuosina 1976 ja 1981.

Jaana Bombin (s. 1965)

Jaana Bombin on kuvanveistäjä ja yhteisötaiteilija, jonka veistosten materiaali on suomalainen graniitti. Bombinin teokset ovat mystisen virran matkaajia: ”Minulle taiteen alkuvoima löytyy luonnosta, samalla teosteni lähtökohdat kiinnittyvät syvälle ihmiskunnan yhteisille juurille, universaaliin mytologiaan ja symboleihin. Veistoksen näkyvän ilmaisun takaa haen teoksen näkymätöntä muotoa, jonne sanat eivät yllä.”

Eeva-Marja Saarinen (s. 1989)

Eeva-Marja Saarinen tutkii väreilevissä maalauksissaan  liikettä ja muutosta, sekä aikaan sidottuja elämän syklejä ihmisessä ja luonnossa. Saarisen teokset ammentavat orgaanisen tunnelmansa lukuisista herkistä maalikerroksista sekä teoksiin piilotetuista yllätyksellisistä elementeistä. Hänellä on ollut aktiivista näyttelytoimintaa Suomessa vuodesta 2015 lähtien, ja vuodesta 2021 lähtien myös muualla Euroopassa. Saarisen teoksia on kokoelmissa Suomessa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Espanjassa ja Sveitsissä.

”Taidekeskus Salmelassa esillä oleva Linnut – kokoelma sai alkunsa muuttaessani työskentelemään Salmelan talviresidenssiin. Muuttopäivänä minua tuli tervehtimään tikka, jonka kanssa kohtasimme syksyn mittaan useilla metsäkävelyillä. Tuo tikka sai minut tutkimaan uusissa teoksissani lintujen symboliikkaa hiljaisina viestin tuojina. Kokoelmassani olen piilottanut ensinäkemältä puoliabstrakteihin hahmoihin kymmeniä lintuja, jotka avautuvat pikkuhiljaa katsojalle.”